Kirjat |
| TUTKIVA JOURNALISMI |
 |
Heikki Kuutti: Tutkiva journalismi Journalistinen suuntaus ja suomalaisen journalismin tutkivuus. Atena 1995
Tämä on väitöskirjani Jyväskylän yliopiston viestintä- tieteiden laitoksella. Selvitin siinä tutkivan journalismin luonnetta ja toimintamalleja Yhdysvaltoihin suuntautuneen tutkimusmatkani pohjalta ja arvioin samalla tutkivan journalismin toiminnan mahdollisuuksia Suomessa. Suomalainen osio pohjautuu pitkälti lisensiaatintyöhöni, jossa olin kartoittanut suomalaisjournalistien asenteita ja näkemyksiä tästä yhä varsin harvinaisesta journalistisesta toimintamallista. Kirja sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon.
|
 |
Heikki Hiilamo – Heikki Kuutti: Kymmenen erää tutkivasta journalismista. Atena 1997
”Kymmenen erää” syntyi Heikki Hiilamon Tiedotustutkimus-lehteen tekemästä väitöskirjani varsin rajusta arviosta. Päätin kommentoida Heikille hänen tulkintojaan, mutta palautteeni laajenikin syksystä 1996 kevääseen 1997 kestäneeseen kirjeenvaihtoomme ja sen pohjalta synnytettyyn kokonaiseen kirjaan. Tutkivan journalismin olemuksen ja tarpeen ohella kävimme keskusteluja mm. sananvapauden tulevaisuudesta, median keskittymisestä, toimittajien riippumattomuudesta ja journalistikoulutuksen uusista tarpeista.
|
 |
Heikki Kuutti: Tutkittu juttu. Johdatus tutkivaan journalismiin. Atena 2001
Olin luennoinut ennen tämän kirjan tekemistä tutkivasta journalismista Jyväskylän yliopiston toimittajakoulutuksessa jo useana vuonna. Kouluttajakokemusteni pohjalta laadin Tutkitun jutun alan ensimmäiseksi (ja toistaiseksi
myös ainoaksi) oppikirjaksi. Kirjassa käydään läpi journalistinen työprosessi aiheen valinnasta jutun julkaisemiseen sekä tutkivan journalismin periaatteiden että lukuisten käytäntöjä valottavien esimerkkien pohjalta. Kirja ehti toimia parina vuonna myös toisena Jyväskylän yliopiston journalistiikka-oppiaineen pääsykoekirjoista.
|
 |
Heikki Kuutti: Tutkivan journalismin gurut. Media Doc 2002
”Gurujen” taustalla on nauhoitettu haastatteluaineisto, jonka keräsin väitöstutkimustani varten Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa. Haastattelemieni 35 huippujournalistin ajatukset ja kokemukset osoittautuivat siinä määrin tärkeiksi ja mielenkiintoisiksi, että päätin toimittaa näitä keskusteluja dokumentoivan oman erillisteoksen. Haastatteluissa nousivat esiin mm. tutkivan journalismin merkitys, journalistien rooli ja tutkimustoiminnan mahdollisuudet jatkuvasti kovenevassa mediakilpailussa. Haastateltavat elävöittävät kokemuksiaan lukuisilla esimerkkitapauksilla.
|
 |
Heikki Kuutti: Tutkivan journalismin lisääminen. Toimituskäytäntö ja journalistikoulutus. Mediainstituutti 2003
Toteutin tämän osana Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia. Tarkoitukseni oli kartoittaa erilaisia ratkaisuja tutkivan journalismin lisäämiseksi suomalaisessa joukkoviestinässä. Toimitustyötä kirjassa arvioidaan sekä toimitusyhteisöjen johtamisen että toimittajien tekemien juttujen ja työmenetelmien kautta. Vastaavasti tutkivan journalismin koulutuksellisia mahdollisuuksia pohdin Jyväskylän yliopistossa pitämieni tutkivan journalismin kurssien ja niistä annetun palautteen pohjalta.
|
SANASTOT |
 |
Heikki Kuutti: Journalistiikan sanasto. Atena 1994
Journalistiikan sanasto on ensimmäinen Atenalle toimittamani teos ja se liittyi yhtenä osana lisensiaatin tutkinnossa hyödynnettäviin opintoihini. Keräsin kirjaan yli 800 termiä erityisesti sellaisista ei-teknisistä journalistiikan käsitteistä, joita ei oltu määritelty muissa sanastoissa. Sisällytin kirjaan myös alan amerikkalaista ammatti- ja slangikäsitteitä, joihin on helppoa törmätä sikäläisessä journalismin kirjallisuudessa.
Kuvailevien määritelmien lisäksi otin mukaan myös tietosanakirjatyyppisiä koostemääritelmiä, joissa tarkastelin monipuolisesti myös käsitteiden laajempia ulottuvuuksia.
|
 |
Heikki Kuutti – Jukka-Pekka Puro: Mediasanasto. Atena 1998
Tämä yhdessä Jukka-Pekan kanssa toimittamani Journalistiikan sanaston laajennus sisältää jo 1700 hakusanaa, ja mukana on myös joukkoviestinnän teo- reettisia ja kulttuurisia käsitteitä. Median yhteiskunnallisen merkityksen korostumisen seurauksena päätimme sisäl- lyttää mukaan myös laaja-alaisempia viestinnän käsitteitä, joita kuitenkin tarkastellaan nimenomaan median näkö- kulmasta. Keskinäisviestinnän ja puheviestinnän asian- tuntijana Jukka-Pekka toi Mediasanastoon merkittävän lisä- ulottuvuuden verrattuna aiempaan sanastooni.
|
 |
Heikki Kuutti: Uusi mediasanasto. Atena 2006
Maailma muuttuu ja sen osana myös media. Erityisesti internet on tuonut mediaan ja toimituskäytäntöihin uusia piirteitä ja käsitteitä. ”Sanastofriikkinä” toimitin reilut kym- menen vuotta Journalistiikan sanaston jälkeen alalle uudistetun sanastoversion, jossa mukaan otettujen termien määrä ylitti jo 3000:n. Tämän erikoissanaston keskeisiä kokonaisuuksia ovat joukkoviestintä ja journalismi, tiedotustoiminta ja yhteisöviestintä, lehdistö, radio ja tv-toiminta, elokuva, verkkoviestintä ja mediamarkkinointi. Myös media-alan slangi-sanasto koki merkittävän laajennuksen.
|
| MEDIASUHTEET |
 |
Elisa Juholin – Heikki Kuutti; Mediapeli: anatomia ja keinot. Inforviestintä 2003
Oman osuuteni taustalla Mediapelissä olivat Jyväskylän yliopistossa pitämäni Journalismin lait ja säännöt -luentosarjat. Tarkastelin tässä kirjassa journa- listisen medialogiikan ja yhteisöjen ulkoisen tiedotustoiminnan välisiä kytkentöjä ja riippuvuuksia. Erityisesti pyrin kuvailemaan sitä, missä määrin ja millä tavalla yhteisöt voisivat vaikuttaa omaan mediajulkisuuteensa ja millaisin säännöin joukkoviestimet toimivat yhteisessä ”media- pelissä”. Elisa toimi kirjan tekemisen aikana Jyväskylässä yhteisöviestinnän professorina ja oli viestintästrategioiden ja viestinnän taktisten kysymysten huippuasiantuntijana mitä parhain yhteistyökumppani yhteisteoksen luomisessa.
|
 |
Heikki Kuutti: Mediakierre. Selviytyminen kielteisessä julkisuudessa Inforviestintä 2008
Ennen tämän kirjan valmistumista olin ehtinyt työskennellä ilmavoimien viestintäpäällikkönä lähes puoli vuosikymmentä ja saanut sitä kautta kokemusta myös organisaatioiden tiedotustoiminnasta aiemman toimittajakokemukseni lisäksi. Mieltäni olivat jo pidempään askarruttaneet tekijät ja syyt, jotka johtavat kielteisen mediajulkisuuden syntymiseen. Etenkin koventunut uutiskilpailu ja halu omiin skuuppeihin ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa media ei olekaan välttämättä enää ystävä eikä julkisuus kohteelleen myönteistä. Tavoitteenani on ollut auttaa median kohteiksi joutuvia organisaatiota ennakoimaan uhkaavaa, kielteistä mediajulkisuuttaan ja selviytymään siitä mahdollisimman vähäisin vaurioin. Laadin kirjaan myös katsauksen median toiminnasta poikkeusoloissa.
|
| SOSIAALI- JA TERVEYSALA |
 |
Merja Airinto: Alkupaukku. Media Doc Oy 2000
Monet lapset ovat toistuvasti päihtyneitä jo ennen syntymäänsä, kun odottavat äidit käyttävät alkoholia. Alkupaukku on kolmen tarinan muotoon puettu dramatisoitu dokumentti raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksena vammautuneista lapsista ja heidän elämästään sekä hoitoperheitä kohdanneista arkipäivän koettelemuksista. Kirja sisältää myös informatiivisen katsauksen fetaalialkoholisyndrooman (FAS) syntymekanismeihin, vammautumisen moninaisiin seurauksiin ja ehdotuksia ongelman ehkäisemiseksi ennakolta. Kirjoittajan mukaan ongelmaa ei vielä tiedosteta riittävästi. Ennaltaehkäisyn kannalta olennaista onkin riittävän laaja valistustoiminta.
|
 |
Paula Heiskanen: Kiinnipito lastenpsykiatriassa. Media Doc Oy 2004
Kiinnipito on ollut lasten-psykiatriassa hyvinkin yleinen aggressiivisesti käyttäytyvien lasten hoitomenetelmä jo 1980-luvulta lähtien. Kirjallisuudessa menetelmää on kuitenkin luonnehdittu kiistanalaiseksi. Myös käytännön kliinistä hoitotyötä tekevät ovat suhtautuneet kriittisesti siihen, ovatko pakottamista sisältävät hoitomenetelmät ylipäätään oikeutettuja. Kirjassa kuvataan yksityis- kohtaisesti hoidollista kiinnipitoa lastenpsykiatrisella osas- tolla ja tuodaan esiin sen keskeisimmät merkitykset. Uraauurtavan teoksen kirjoittaja työskentelee terveys- tieteen lehtorina Laurea-ammattikorkeakoulussa.
|
 |
Taina Haapalainen: Taisteleva kätilö (toim. Heljä Roikonen). Media Doc Oy 2008
Jyväskyläläinen seniorikätilö Taina Haapalainen tarkastelee työtään sekä suomalaista neuvola- ja kätilötoimintaa kohdanneita rajuja muutoksia. 40-vuotisen työuransa aikana hän ehti kokea kipeästi, kuinka neuvolakätilöiden osaamista pirstottiin lasten, vanhusten, kotisairaanhoidon ja opiskelijaterveydenhuollon kesken ja kätilöt katosivat neu- voloista. Myllerrysten seurauksena yhteiskunta ei ole kirjoittajan mukaan enää pystynyt varjelemaan ihmisen herkintä elämänvaihetta eli aikaa, jolloin sikiö vasta kehittyy äitinsä kohdussa. Kirja sisältää tarkkaa ajankuvaa kätilötoiminnasta 50-luvulta tähän päivään. Kirjan lopun pamfletissa Haapalainen vaatii äitiysneuvolatyön palaut- tamista kätilöiden käsiin.
|
| |
|
| |
|
| |