Lööppi!
WS Bookwell 2010

JOURNALISMIHUUMORIA! Lööppien lukijalla voi olla hauskaa – vaikka tämä ei olisikaan ollut tarkoitus. Kielitieteessä puhu- taan polysemiasta, jolla viitataan ilmaisun moni- merkityksellisyyteen tai -tulkintaisuuteen. Yksi ja sama sana voi saada eri yhteyksissä vaihtelevia merkityksiä ja erilainen sanajärjestys muuttaa virkkeen ajatusta. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat ”Mies kuoli sairaalassa saamiinsa vammoihin”, ”Puheen- johtaja selviää ensi viikolla” tai ”Kulttuuritoimen- johtajaa ei lopeteta vaan täytetään uudelleen”. Vastaavanlaista vedätystä voi löytyä myös toisiaan seuraavista virkkeistä tyyliin: ”Naiset juo- vat alkoholia viisi kertaa enemmän kuin 30 vuotta sitten. Samassa ajassa miesten kulutus kaksin- kertaistui.” OSTA

Heikki Kuutti: Tutkiva journalismi Journalistinen suuntaus ja suomalaisen journalismin tutkivuus. Atena 1995

Tämä on väitöskirjani Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella. Selvitin siinä tutkivan journalismin luonnetta ja toimintamalleja Yhdysvaltoihin suuntautuneen tutkimusmatkani pohjalta ja arvioin samalla tutkivan journalismin toiminnan mahdollisuuksia Suomessa. Suoma-lainen osio pohjautuu pitkälti lisensiaatin- työhöni, jossa olin kartoittanut suomalais- journalistien asenteita ja näkemyksiä tästä yhä varsin harvinaisesta journalistisesta toiminta- mallista. Kirja sai Valtion tiedonjulkistamis-palkinnon.

Heikki Hiilamo – Heikki Kuutti: Kymmenen erää tutkivasta journalismista. Atena 1997

”Kymmenen erää” syntyi Heikki Hiilamon Tiedotustutkimus-lehteen tekemästä väitöskirjani varsin rajusta arviosta. Päätin kommentoida Heikille hänen tulkintojaan, mutta palautteeni laajenikin syksystä 1996 kevääseen 1997 kestäneeseen kirjeenvaihtoomme ja sen pohjalta synnytettyyn kokonaiseen kirjaan. Tutkivan journalismin olemuksen ja tarpeen ohella kävimme keskusteluja mm. sananvapauden tulevaisuudesta, median keskittymisestä, toimittajien riippumattomuudesta ja journalisti- koulutuksen uusista tarpeista.

Heikki Kuutti: Tutkittu juttu. Johdatus tutkivaan journalismiin. Atena 2001

Olin luennoinut ennen tämän kirjan tekemistä tutkivasta journalismista Jyväskylän yliopiston toimittajakoulutuksessa jo useana vuonna. Kouluttajakokemusteni pohjalta laadin Tutkitun jutun alan ensimmäiseksi (ja toistaiseksi myös ainoaksi) oppikirjaksi. Kirjassa käydään läpi journalistinen työprosessi aiheen valinnasta jutun julkaisemiseen sekä tutkivan journalismin periaatteiden että lukuisten käytäntöjä valottavien esimerkkien pohjalta. Kirja ehti toimia parina vuonna myös toisena Jyväskylän yliopiston journalistiikka-oppiaineen pääsykoekirjoista.

Heikki Kuutti: Tutkivan journalismin gurut. Media Doc 2002

”Gurujen” taustalla on nauhoitettu haastattelu- aineisto, jonka keräsin väitöstutkimustani varten Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa. Haastatte-lemieni 35 huippujournalistin ajatukset ja kokemukset osoittautuivat siinä määrin tärkeiksi ja mielenkiintoisiksi, että päätin toimittaa näitä keskusteluja dokumentoivan oman erillisteoksen. Haastatteluissa nousivat esiin  mm. tutkivan journalismin merkitys, journalistien rooli ja tutkimustoiminnan mahdollisuudet jatkuvasti kovenevassa mediakilpailussa. Haastateltavat elävöittävät kokemuksiaan lukuisilla esimerkki- tapauksilla.

Heikki Kuutti: Tutkivan journalismin lisääminen. Toimituskäytäntö ja journalistikoulutus. Mediainstituutti 2003

Toteutin tämän osana Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia. Tarkoitukseni oli kartoittaa erilaisia ratkaisuja tutkivan journalismin lisäämiseksi suomalaisessa joukkoviestinässä. Toimitustyötä kirjassa arvioidaan sekä toimitusyhteisöjen johtamisen että toimittajien tekemien juttujen ja työmenetelmien kautta. Vastaavasti tutkivan journalismin koulutuksellisia mahdollisuuksia pohdin Jyväskylän yliopistossa pitämieni tutkivan journalismin kurssien ja niistä annetun palautteen pohjalta.

Elisa Juholin – Heikki Kuutti; Mediapeli: anatomia ja keinot. Inforviestintä 2003

Oman osuuteni taustalla Mediapelissä olivat Jyväskylän yliopistossa pitämäni Journalismin lait ja säännöt -luentosarjat. Tarkastelin tässä kirjassa journa- listisen medialogiikan ja yhteisöjen ulkoisen tiedotustoiminnan välisiä kytkentöjä ja riippuvuuksia. Erityisesti pyrin kuvailemaan sitä, missä määrin ja millä tavalla yhteisöt voisivat vaikuttaa omaan mediajulkisuuteensa ja millaisin säännöin joukkoviestimet toimivat yhteisessä ”media- pelissä”. Elisa toimi kirjan tekemisen aikana Jyväskylässä yhteisöviestinnän professorina ja oli viestintästrategioiden ja viestinnän taktisten kysymysten huippuasiantuntijana mitä parhain yhteistyökumppani yhteisteoksen luomisessa.

Heikki Kuutti: Mediakierre. Selviytyminen kielteisessä julkisuudessa Inforviestintä 2008

Ennen tämän kirjan valmistumista olin ehtinyt työskennellä ilmavoimien viestintäpäällikkönä lähes puoli vuosikymmentä ja saanut sitä kautta kokemusta myös organisaatioiden tiedotus- toiminnasta aiemman toimittajakokemukseni li- säksi. Mieltäni olivat jo pidempään askar- ruttaneet tekijät ja syyt, jotka johtavat kielteisen mediajulkisuuden syntymiseen. Etenkin koven- tunut uutiskilpailu ja halu omiin skuuppeihin ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa media ei olekaan välttämättä enää ystävä eikä julkisuus koh- teelleen myönteistä. Tavoitteenani on ollut auttaa median kohteiksi joutuvia organisaatiota ennakoimaan uhkaavaa, kielteistä media- julkisuuttaan ja selviytymään siitä mahdol- lisimman vähäisin vaurioin. Laadin kirjaan myös katsauksen median toiminnasta poikkeus-oloissa.